Vettä polkemassa

Eilinen päivä meni järkyttävässä pääkivussa ja kun illalla lähdin viemään lastani uimahyppyihin, olin todella väsynyt ja mietin että lojun lapsen treenien ajan kahvion puolella, pulla suussa ja tuijotan eteeni. Mutta koska hiukseni kaipasivat pesua, enkä enää myöhemmin olisi sitä(kään) jaksanut tehdä, päätin vääntäytyä hallin puolelle. Suihkun jälkeen menin hetkeksi polkemaan vettä vesijuoksuradalle. Se on hauska laji, omituinen ja hidas, ellei sitten mene vähän makuulla, uintiasentoa tapaillen, niin kuin yksi täti teki. Itse tein siinä paikallani polkiessa muutamia havaintoja. Ensinnäkin halli oli melko täynnä porukkaa, menossa oli useammatkin uimatreenit, uimahypyt ja jonkinlaista voikkailua ja tulin jotenkin hirvittävän onnelliseksi siitä, että olin (poikani kanssa) osa sitä ihmisten arki-iltaa, missä harrastettiin ja seurusteltiin. Nautin myös superhienoista uimahypyistä, joita isommat pojat tekivät (parina, yhtä aikaa, samaan tahtiin, samat voltit ja samat kiemurat). Kun olin aikani polkenut, määränpäätä saavuttamatta, siirryin lämpimään altaaseen vain lillumaan. Ystäväni tuli tyttärensä kanssa juttelemaan ja joku pulputus hieroi veden alla reisiä ja pohkeita ja elämä oli hyvin. Hetken höyrysaunassa törrötettyäni poistuin hallilta, täysin pääkivun unohtaneena.

Jälkeenpäin jäin miettimään, että mitä vastasin siihen nuorten vaalikoneen kysymykseen, että pitäisikö kuntien tarjota kaikille nuorille ilmaiset harrastusmahdollisuudet (vai mitenhän se kysymys meni - olen tehnyt jo erittäin monta vaalikonetta...) ja totesin, että toivoisin todella kovasti, että ihan kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa. Mahdollisuus nähdä erilaisia ihmisiä, tehdä kivoja juttuja ja kuulua porukkaan.

Tämä on osa siitä, mitä toivon (ja yritän osaltani ajaa) tähän maahan: sitä että kaikki lapset olisivat täällä tasa-arvoisessa asemassa ja kaikilla olisi samat mahdollisuudet. Että huonot lähtökohdat elämälle ei olisi sama asia, kuin huonot tulevaisuuden näkymät elämässä. 

Ps. Laitan tähän kuvaksi (eilisen laskiaistiistain kunniaksi) tyttäreni tekemät laskiaispullat, vaikka oikeasti ne kaikki syötiin jo sunnuntaina!